Ahdin isäkin oli 1950-luvulla töissä tehtaalla, ja Ahti itse tuli meille nuorena poikana vuonna 1977.
Ahti Hautalahti:
”Silloin kun minä aloitin työt täällä, tehtaalla oli vielä vilskettä. Meitä oli täällä kuutisenkymmentä työntekijää, ja jokaiselle kengän työvaiheelle oli oma tekijä. Nyt meitä on enää yhteensä seitsemän suutaria, ja viisi meistä tekee näitä Arctipseja. Voi tosiaan sanoa, että täällä on välillä hiljaista kuin huopatossutehtaassa.
Asun tuossa kolmen kilometrin päässä tehtaalta, synnyinkodissani, yhdessä 84-vuotiaan äitini kanssa. Iltaisin harrastan elokuvien katsomista. Mulla on parituhatta elokuvaa dvd:llä, ja tietysti katson elokuvia myös tv:stä ja netistä.
Käyn joka ilta kävelylenkillä. Me suutarit vitsaillaan aika paljon siitä, että pää on iltaisin ihan sekaisin, kun ollaan joka päivä täällä tehtaalla liiman hajussa. Niin että kyllä se lenkillä käyminen on ihan välttämätöntä, että pysyy tolkuissaan.”
”Silloin kun minä aloitin työt täällä, tehtaalla oli vielä vilskettä. Meitä oli täällä kuutisenkymmentä työntekijää, ja jokaiselle kengän työvaiheelle oli oma tekijä. Nyt meitä on enää yhteensä seitsemän suutaria, ja viisi meistä tekee näitä Arctipseja. Voi tosiaan sanoa, että täällä on välillä hiljaista kuin huopatossutehtaassa.
Asun tuossa kolmen kilometrin päässä tehtaalta, synnyinkodissani, yhdessä 84-vuotiaan äitini kanssa. Iltaisin harrastan elokuvien katsomista. Mulla on parituhatta elokuvaa dvd:llä, ja tietysti katson elokuvia myös tv:stä ja netistä.
Käyn joka ilta kävelylenkillä. Me suutarit vitsaillaan aika paljon siitä, että pää on iltaisin ihan sekaisin, kun ollaan joka päivä täällä tehtaalla liiman hajussa. Niin että kyllä se lenkillä käyminen on ihan välttämätöntä, että pysyy tolkuissaan.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti